Mitä on LEAN kokonaisarkkitehtuuri?

KOKONAISARKKITEHTUURITOIMINTO JA SEN HALLINTA

3 min read

#asemointi #arkkitehtitiimi #arkkitehtien roolit

Onko kokonaisarkkitehtuuri vesiputousmaista vai ketterää? Vai onko se peräti norsunluutornista huutelua? Mielipiteitä on monia, samaten ideoita kokonaisarkkitehtuurin ketteröittämiseen. Jotkut organisaatiot ovat jopa luopuneet kokonaisarkkitehtuurin tekemisestä, koska sen ei koeta sopivan ketterään toimintatapaan. Tehdään tarvittava linjaus vasta kun on aivan pakko. Niin on ennenkin tehty. Saavutetaan toki nopeutta, mutta päätösten laatu ei ole mairitteleva. Tiettyjen linjauspäätösten taustaksi olisi hyvä tuottaa kunnollinen vaikutusanalyysi ja tehdä päätökset vasta sen jälkeen.

Kokonaisarkkitehtuuri voi olla Lean-periaatteita noudattavaa eli asiakaslähtöistä, virtaustehokasta, hukkaa välttävää, jatkuvaa parantamista jne. Kokonaisarkkitehtuuri on jo määritelmällisesti ketterää, mutta ehkä se ei olekaan itsestään selvää. Avataan seuraavaksi Lean-periaatteiden hengessä, miksi näin on.

Asiakaslähtöisyys

Kokonaisarkkitehtuuri on yksi organisaation kehittämistoiminnoista. Kokonaisarkkitehtuuri tuottaa karkean tason analyyseja päätöksenteon tueksi. Nämä analyysit ovat myös pohja projektien tarkemmalle suunnittelulle.

Kokonaisarkkitehtuurin asiakkaita ovat siis päätöksentekijät ja projektit. Jos kummatkaan eivät koe arkkitehtuurityön tuotoksia hyödyllisiksi, kannattaa selvästikin tehdä jotain toisin tai lopettaa koko homma. Hyödyllinen tuotos on ymmärrettävä, asioita kiteyttävä ja sellainen, joka tuo päätöksentekotilanteeseen jotain, mikä ei ollut tiedossa.

Virtaustehokkuus

Arkkitehtuurityön yksi ongelma on se, että arkkitehti joutuu hyppimään tehtävästä toiseen liian usein. Tämä on olevinaan resurssitehokasta (onhan arkkitehti koko ajan työn touhussa), mutta itse asiassa tämä ei ole edes sitä. Ongelmasta ei voi syyttää pelkästään arkkitehteja, vaan monessa organisaatiossa tämä on talon tapa. Käynnistetään niin monta kehittämishanketta, että yhtäkään niistä ei pystytä resursoimaan kunnolla. Kaikki tekeminen venyy kalenteriajassa sietämättömän pitkälle.

Mikä avuksi virtaustehokkuuteen? Ainakin se kuuluisa priorisointi. Aloitetaan vähemmän selvitystöitä, mutta tehdään ne nopeammin valmiiksi. Tästä on myös se hyöty, että osallistujat pystyvät keskittymään paremmin käsillä olevaan tehtävään. Jos asiaan pystyy palaamaan vasta parin viikon jälkeen, on ensin käytettävä aikaa sen muistelemiseen mihin viimeksi jäätiin. Sellainen työtapa ei ole tehokas, vaikka arkkitehti olisi kuinka osaava.

Vain tarpeelliset arkkitehtuurimallit

Jos arkkitehtuuria ei käytetä mihinkään, on se hukkatyötä. Tuotoksia, joita kukaan ei hyödynnä, ei todellakaan kannata tehdä. Hyödyntämiselle kannattaa kuitenkin antaa hieman armonaikaa. Arkkitehtuurin tuotoksia on esiteltävä ja niiden käyttöön on totuteltava.

Yksi tapa saada arkkitehtuurityöhön nopeutta on se, että nykytila on kuvattu riittävällä tasolla. Tämä ei suinkaan tarkoita hillitöntä nykytilan kuvaamisharjoitusta, mutta tiettyjen arkkitehtuurituotosten tarpeellisuus on kiistaton. Kokonaisarkkitehtuurin ydinsisältöä ovat mm. tietojärjestelmät, niiden väliset integraatiot, organisaation asiakkailleen tuottamat palvelut sekä kumppaneiden ja toimijoiden verkosto, jossa toimitaan. Tehtiinpä kokonaisarkkitehtuuria mihin tarkoitukseen tahansa, tämä kivijalka on samanlainen organisaatiosta toiseen.

Miten sovittaa ketteryys ja pitkäjänteisyys?

Kokonaisarkkitehtuurin tähtäin on tyypillisesti parin kolmen vuoden päässä, jopa pidemmällä. Tuetaan suurempia rakenteellisia muutoksia ja ne eivät tapahdu hetkessä. Käytännön keino työmäärän hillitsemiseen on "lentokorkeuden nosto", mutta kannattaa muistaa, että kaikkein ylätasoisimmat kuvaukset voivat olla hyvä keskustelun pohja, mutta harvemmin auttavat konkretisoimaan käytännön etenemistä tavoitetilaan.

Kokonaisarkkitehtuurin ja ratkaisuarkkitehtuurin tekeminen on sovitettava organisaation kehittämisen malliin (siihen ketterään). Työnjako kannattaa sopia. Mihin asti arkkitehtuurissa kuvataan ja suunnitellaan tavoitetila ja mistä kohdasta siirrytään etenemään kohti tavoitetilaa ketterästi. Molemmille on paikkansa.

BLOGIT

Melkeinpä missä tahansa toiminnossa perushygieniaa on se, että se on jatkuvaa, toistettavaa, seurattua ja ymmärrettävää – eli siis hallittua. Kypsyystasomalli on yksinkertainen ja nopea tapa mitata juuri sitä, kuinka hallittua toiminta organisaatiossasi on.

Pitääkö kokonaisarkkitehtuuria johtaa? Eikö se tapahdu itsestään? Ai, eikö? No, kenen tehtävä se oikein on? Mitä sitten pitäisi tehdä?

WEBINAARIT

Kokonaisarkkitehtuuri kuulostaa isolta ja työläältä. Sitä se onkin, jos sisältöä ei selkeästi rajata ja mallinnustavan linjaukset liikkuvat tasolla "käytetään ArchiMatea®". Webinaarissa kerrotaan esimerkkien kera, mikä voisi olla toimiva kokonaisarkkitehtuurin minimisisältö.

Kokonaisarkkitehtuuria äärellisellä työllä

MUUT MATERIAALIT

Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasoarvio

Lentäjäkoala
Lentäjäkoala