Kokonaisarkkitehtuuri ja projektit

#projektin arkkitehtuurikuvaukset #ketteryys

Projektien arkkitehtuurissa on keskeistä ymmärtää kokonaisarkkitehtuurin ja ratkaisuarkkitehtuurin ero. Kun kokonaisarkkitehtuuri tavoittelee kattavuutta karkealla tasolla, ratkaisuarkkitehtuuri kuvaa tietyn ratkaisun tarkemmalla tasolla. Ratkaisuarkkitehtuuri on myös tämän perusteella työvoimavaltaisempaa. Kokonais- ja ratkaisuarkkitehtuurit eivät ole kuitenkaan toisistaan erilliset kokonaisuudet, vaan kehitettävät ratkaisut asemoidaan kokonaisarkkitehtuuria vasten. Kokonaisarkkitehtuuri siis toimii projektien lähtökohtana. Vaikka organisaation kokonaisarkkitehtuuri olisi todella kattava, se ei suoraan tarjoa projektien ratkaisuarkkitehtuuria vaan toimii erinomaisena pohjana sille. Tätä pohjaa kutsumme Coalan mallinnuskäsikirjoissa asemoinniksi.

Kokonaisarkkitehtuuria hyödynnetään erityisesti projektien käynnistyksessä. Ajantasaiset ja laadukkaat kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset auttavat projektien käynnistämistä, sillä tiettyjen perusinventaarioiden ja -kuvausten avulla kuvauksia ei tarvitse tehdä kerta toisensa jälkeen uudelleen – kerran keksittyä pyörää voi hyödyntää. Tehdään siis jo mainittu asemointikuva ja käytetään nykytilaa pohjana muutenkin. Useimmat uudet ratkaisut pohjautuvat osittain nykyisiin tietojärjestelmiin.

Arkkitehtuurityö ei ole sidottu tietyn tyyppisiin projekteihin tai projektityömalleihin. Arkkitehtuurityötä voidaan tehdä erityyppisissä projekteissa ja niiden eri vaiheissa – aina projektin ideoinnista sen päättämiseen.

Projekteissa arkkitehtuurityön avulla saavutetaan yhteinen ymmärrys kehitettävästä kokonaisuudesta: mitä ratkaisulla tavoitellaan ja mikä on ratkaisun laajuus sekä reunaehdot. Esimerkiksi kehitettävän ratkaisun asemoinnin avulla saamme nopean yleiskuvan sen laajuudesta ja riippuvuuksista toimijoiden ja roolien, palveluiden, prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien suhteen. Projektin valmistelun aikana puolestaan tarkennetaan sitä, mitä ratkaisu tarkoittaa eri arkkitehtuurinäkökulmista (toiminta, tieto, tietojärjestelmä, teknologia). Toisin sanoen arkkitehtuurityö tarjoaa kehitystyölle ”raamit”, joiden sisällä kehitystiimi voi toimia itsenäisesti ja ketterästi.

Arkkitehtuuri ei ole projekteissa pelkästään pakollinen paha, vaikka näin jotkut voivat ajatella. Arkkitehtuurityöhön liittyvien ennakkokäsitysten muuttaminen voi kuitenkin viedä aikaa ja vaatia onnistumisia, kuten minkä tahansa uuden asian. Lopputuloksena voi olla parhaimmillaan arkkitehtuurityön kiinteä kiinnittäminen osaksi projektityömallia ja arkkitehtuuritoiminnon tuottaman palvelun oma-aloitteinen hyödyntäminen projekteissa. Käytännössä projektithan ovat arkkitehtuurin pääasiallinen hyödyntäjä.

WEBINAARIT

Webinaarissa esitellään esimerkkien avulla, miten kokonaisarkkitehtuuria hyödynnetään projektityöskentelyssä. Kokonaisarkkitehtuurin tyypillisiä asiakkaita ovat projektit. Projekti hyödyntää ja täydentää kokonaisarkkitehtuurissa muodostettua tilannekuvaa.

Hyödynnä kokonaisarkkitehtuuria projektien arkkitehtuurityössä

Mitä eroa on kokonaisarkkitehtuurilla ja projektien arkkitehtuurilla?

Webinaarissa keskitytään kokonaisarkkitehtuurin ja projektien arkkitehtuurin välisiin eroihin. Rajanvetoon liittyy helposti hämmennystä. KA:ssa tehty nykytilan kuvaus toimii hyvänä pohjana projektien arkkitehtuurityölle, mutta projektit tarvitsevat kuitenkin tarkemman tason kuvauksia.

Webinaarissa näet esimerkkejä erilaisista arkkitehtuurin tuotoksista ja niiden hyödynnettävyydestä hankinnassa. Hankintojen onnistumisen kannalta oleellisimmat asiat kiinnittyvät jo varhaisessa vaiheessa. Tekstimuotoisten vaatimusten merkityksestä on mahdollista vääntää kättä pitkään, mutta arkkitehtuurituotokset ovat määrämuotoisempia ja yksikäsitteisempiä.

Hanki oikein arkkitehtuurin avulla